Ajatukseni laukkaa ja mielikuvitukseni ei tunne rajoja. On pakko kirjoittaa osa niistä ylös, etten vain unohtaisi jotain päähäni pälkähtänyttä juttua. Joskus tapailen runon tynkää, toisinaan on tulopäällänsä pidempikin romaani.
Kirjoittaminen on vapauttavaa. Saa tuoda ajatuksiaan esille, kaivella mielensä sopukoita löytäen uusia ulottuvuuksia ja jänniä juttuja. Se on toinen maailma jossa kynä on valtikka ja paperi valtakunta jonne hypähtäminen aina silloin tällöin on välttämätöntä.
Kirjoitan aina silloin kun siltä tuntuu, silloin kun on jotain kerrottavaa. Välillä pakon edessä kirjoittaminen tuntuu äärettömän hirvittävältä, kun on olo kuin nahistuneella appelsiinilla, mistä ei varmasti saa puserrettua pisaraakaan irti.
Nautin kun saan kertoa kaikenlaisia juttuja, keksiä erilaisia tarinoita, jotka ovat joko enemmän tai vähemmän totta. Välillä on hienoa irrottautua maan kamarasta ja heittäytyä täysin fiktiiviseksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Vau! Tekstisi on ihan sinun näköistäsi! Mahtavaa! Saatoin melkein kuulla äänesi blogiasi lukiessani. Tekstisi on raikasta ja rentoa, jotenkin pursuilevaa. Pidän tyylistäsi. Odotan innolla, miltä kirjoittamasi tarinat kuulostavat.
Lähetä kommentti